Viime viikko on mennyt tosi mitättömästi.. On ollut iloa, surua ja naurua. Välillä noita kaikkia samaan aikaan jopa. Sana ihmissuhdeongelmat on mun toinen nimi, yksi ihminen pystyy puristaan sut kasaan kuin sinitarran, eikä siitä nousta ennenkun joku auttaa. Oon koittanut ajatella positiivisesti, pistänyt musiikin kovemmalle ja ottanut huikkaa kokiksesta. Porukat on ollu mökillä 3-4 päivää ja kauhea ikävä äitiä ♥ Pahoja hetkiä piristänyt vanhat valokuvat, ihana kalevalakoru jonka löysin ja äitin kaverin kirjoittama runokirja.
Mun oma kulta on nyt aika kaukana. Minä täällä, odottamassa. On tosi hiostavaa, tahtoisin uimaan mutta kukaan ei enään lähde. Nämä ovat mun pieniä huolia.
Oon myös ehtinyt ottaa kasvoihin vähän väriä. Vaikka kuinka hiki valuu ja ahistaa ja reidet tulee sortseista ulos, niin silti on tää kesä ihanaa. Iltauinnit on tän kesän sana. Syksy on silti parempi.
-irene
